Ministeri Leppä haluaa varmistaa kotimaisen kalan saatavuuden

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä vastasi Kalaviikolla kymmeneen kysymykseen kalatalouden toimintaedellytysten ja kalan saatavuuden parantamisesta. Poimimme kolme kysymystä ja vastausta, joissa kiteytyvät alan haasteet ja mahdollisuudet.

 

Mitä MMM aikoo ja voi tehdä, jotta Valtioneuvoston periaatepäätös ja eri työryhmien tavoite kotimaisen kalankasvatuksen lisäämiseksi toteutuisi ja näkyisi konkreettisesti osana kalankasvatuksen ympäristölupaharkintaa? Millä tavalla estetään vanhojen lupien leikkaaminen ja lopettaminen? Ja ennen kaikkea, miten ravinteiden kierrätys ja ravinnekompensaatio huomioidaan kasvatuslupia myönnettäessä? Olle Lerche, kehityspäällikkö, Raisioaqua

Kestävän kasvun ja lupajärjestelmän kehittämiseksi meillä on meneillään valtioneuvoston tutkimus- ja selvityshanke, jonka tavoitteena on luoda parhaaseen tietoon ja taitoon perustuvia ratkaisuja. Tammikuun lopussa annetun hankkeen loppuraportissa esitetään 11 vesiviljelyyn ja sen ympäristölupajärjestelmään liittyvää suositusta. Niitä nyt tarkastellaan jatkotoimenpiteissä sekä neuvotellaan ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön välillä virkamiestasolla. Hallituksessa meillä on yhteinen tavoite selkeyttää ympäristöluvan hakemiseen liittyviä vaatimuksia laatimalla hakemista helpottavia oppaita ja selkeyttämällä viranomaisten tulkintakäytäntöjä. Myös viranomaiskäytäntöjä tulee päivittää. Neuvotteluja käydään myös itämerirehun käytöstä ja siirtymisestä päästöperusteisiin kasvatuslupiin. Itse olen sitoutunut hallitusohjelman tavoitteisiin kaikilta osin kalanviljelyn kestävän kasvun mahdollistamiseksi. Tarvittavat selvitykset on nyt tehty, ja käymme ympäristöministerin kanssa keskusteluja, jotta tuotannon kasvuedellytyksiä todella saataisiin parannettua ja siinä päästäisiin hyvään alkuun jo tämän hallitusohjelman aikana.

 

Hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamat vahingot ovat tänä päivänä suurin uhka elinvoimaiselle rannikkokalastukselle. Aikooko ministeri Leppä ryhtyä toimiin hylje- ja merimetsokantojen rajoittamiseksi merialueella ja siten antaa rannikkokalastajille mahdollisuuden elättää itsensä ammatillaan? Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä pienimuotoisen rannikkokalastuksen pelastamiseksi? – Guy Svanbäck, toiminnanjohtaja, Österbottens Fiskarförbund

Kyllä, olen huolestunut tämän hetkisestä rannikkokalastuksen tilanteesta. Saaliit ovat romahtaneet todella paljon, jopa kolmannekseen ja neljännekseen kalalajista riippuen. Hylkeet ja merimetsot ovat merkittävästi vaikeuttaneet kalastusta. Tarvitsemme haittaeläinkysymyksen ratkaisemiseksi sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimintamalleja. Innovaatio-ohjelmassa pyritään löytämään pyyntimuotoja, joilla nimenomaan verkkokalastusta suojataan hylkeiltä. Lisäksi etsitään karkottimia, tai mitä vain keinoja, joilla luodaan hyljevapaita alueita. Ne toisivat ainakin tietyillä alueilla nopeitakin kalastusta helpottavia ratkaisuja. Hyljekannan osalta olen valmis käynnistämään keskustelun siitä, kuinka suuri sen tulee olla. Tällä hetkellä hyljekannan rajoittamattomalla kasvulla on monia kielteisiä vaikutuksia myös kalakantoihin. Meillä on nyt pieni harmaahylkeiden metsästyskiintiö, jota on hyödynnetty heikosti. Se tulisi käyttää ennen kaikkea eniten ongelmia aiheuttaviin hylkeisiin. Nämä asiat ovat yhteisiä useammalle hallinnonalalle. Etsin ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen kanssa aktiivisesti keinoja, joilla ongelmat ratkeaisivat suotuisasti kummankin hallinnon osapuolen kannalta.

 

Miksi sosiaalinen ja taloudellinen näkökulma jää aina huomiotta tai vähälle huomiolle elinkeinokalatalouteen vaikuttavien asioiden valmistelussa ja päätöksissä?  – Heikki Salokangas, ammattikalastaja

Näkemykseni mukaan maa- ja metsätalousministeriössä asioiden valmistelussa sosiaalinen ja taloudellinen näkökulma otetaan asianmukaisella tavalla huomioon. Hallinnonalojen keskinäinen vuoropuhelu on kuitenkin äärimmäisen tärkeää. Liian usein elinkeinokalatalouteen liittyviä ratkaisuja tehtäessä ne irrotetaan asiayhteydestä ikään kuin ne eivät olisi missään tekemisissä elinkeinokalatalouden toimintaedellytysten kanssa. Tässä asiassa pitää itsekin katsoa peiliin ja kysyä olenko tehnyt kaiken tarpeellisen minkä voin. Olen käynyt virkamiestasolla keskusteluja ja sitoutunut itse nostamaan kalatalouden arvoketjua kaikissa vaiheissa, joissa niistä päätetään. Asiat ovat joskus monimutkaisia, kun EU-taso tulee kuvioihin mukaan, mutta ala kehittyy tiiviillä yhteistyöllä.