Värikäs rapukulttuuri
Piru merrassa?Ennen vanhaan rapuja ei pidetty Pohjoismaissa ihmisravinnoksi sopivana. Rapuun suhtauduttiin vähintäänkin epäluuloisesti: piru merrassa. Euroopassa sen sijaan luostareiden munkit söivät rapuja ainakin jo 1200-luvulla, sillä rapu rinnastettiin kalaan ja sitä sai syödä paaston aikana sekä kirkollisina juhlapyhinä. Ravuista nauttivat myös kuninkaalliset ja hoviväki. Kuten moni muukin tapakulttuuri, myös rapujen syöminen on siirtynyt säädyissä aateliston ja porvariston kautta hiljalleen tavallisen rahvaankin keskuuteen.
Euroopassa jo 1500-luvulla saatettiin kieltää tarjoamasta palvelusväelle rapuja useammin kuin kerran viikossa. Pohjoismaihin ravunsyönti levittäytyi Tanskan ja Ruotsin hovien kautta. Vielä 1800-luvulla suomalaiset kunnostautuivat lähinnä rapujen pyytäjinä ja viejinä. Vähitellen rapujen syöminen on juurtunut suomalaisten tapoihin, ja täplärapusaaliiden kasvu on tuonut ravut myös tavallisen kuluttajan juhlahetkiin.
