Voiko kalan syömisestä olla haittaa?

Kalojen loiset ovat osa luonnon kiertokulkua

Niiden määrä kalassa kertoo kalan ympäristöstä ja veden laadusta. Suomessa esiintyvistä kalojen loisista tarttuu ihmiseen vain leveä heisimato eli lapamato. Sen toukkaa tavataan hauissa, mateissa, ahvenissa ja kiiskissä, sekä lihaksissa että mädissä.

Leveä heisimato voidaan torjua pakastamalla kala -20 asteessa 20 tunnin ajan, tai kypsentämällä kala täysin kypsäksi, jolloin kalan sisälämpötila on vähintään 60 astetta. Tuoresuolattavat kalat ja mäti on syytä pakastaa ennen suolaamista.

Ympäristömyrkyt

Eräät ympäristömyrkyt siirtyvät vedestä kaloihin. Ongelma ei kuitenkaan koske kaikkia kaloja.

Dioksiineja ja PCB-yhdisteitä, jotka ovat Itämeren ongelma, tavataan rasvaisissa luonnon kaloissa, kuten lohissa ja silakoissa, vanhemmissa kaloissa enemmän kuin nuoremmissa. Elohopeaa saattaa olla joidenkin järvien suurissa petokaloissa, kuten hauissa.

Kalasta saatavien ympäristömyrkkyjen terveydellinen merkitys on vähäinen jopa paljon kalaa syövillä. Jos kalaa käyttää runsaasti ja usein, on tärkeää nauttia kalaa monipuolisesti, vaihdellen järvi- ja merikalaa, sekä kasvatettua että pyydettyä kalaa.