Uutiset

[vc_row][vc_column width='4/6']Marraskuussa järjestetyt Kalatalouden innovaatiopäivät kokosivat Vantaan Aviacongressiin yli 250 osallistujaa. Palautteen viesti on selvä: tapahtumalle on kysyntää ja koko toimialan yhteen keräävä seminaari sai jälleen kiitosta. Palautekyselyyn vastanneet 109 ihmistä antoivat tapahtumalle arvosanaksi 8,5 asteikolla 4-10. Tällä sivulla esiintyvät lainaukset ovat palautekyselyssä annettuja kommentteja. Kyselyyn vastattiin nimettömänä.[/vc_column][vc_column width='2/6'][blockquote text="Kiitos tilaisuuden järjestämisestä, tällaisille kokoontumisille on selvästikin suuri tarve." text_color="" width="" line_height="undefined" background_color="" border_color="" show_quote_icon="yes" quote_icon_color=""][/vc_column]   [/vc_row][vc_row][vc_column width='4/6']Koko innovaatiopäivien kiinnostavimmaksi esitykseksi nousi Ponder Nobs Oy:n Petri Rajaniemen puheenvuoro, joka sai palautekyselyssä asteikolla 1-5 arvosanakseen 4,56. Rajaniemi haastoi kuulijoita katsomaan omaa toimialaansa ulkopuolisen silmin ja nosti esille markkinointi- ja brändäysnäkökulmaa. Perjantain rinnakkaisohjelmia ja niiden esityksiä pidettiin kiinnostavina ja monipuolisina. Kaikki esitykset saivat asteikolla 1-5 arvosanakseen yli 3, mikä kertoo esitysten kovasta tasosta. Erityisesti hyvää palautetta saivat esimerkiksi VTT:n Anni Nisovin esitys "Syötäisiinkö kalat kokonaisina?", Luken Lari Venerannan "Kokemuksia flada-kunnostushankkeista" ja Luken Jani Pulkkisen "Typpiyhdisteiden hallinta kiertovesikasvatuksessa". Esitysten materiaalit ovat ladattavissa Meri- ja kalatalousverkoston sivuilta.[/vc_column][vc_column width='2/6'][blockquote text="Hyvä tilaisuus, mistä kertoo runsas osanotto. Rajaniemi hyvä veto. Rima nousee koko ajan jatkon suhteen." text_color="" width="" line_height="undefined" background_color="" border_color="" show_quote_icon="yes" quote_icon_color=""][/vc_column][/vc_row] [vc_row][vc_column width='1/6'][/vc_column][vc_column width='2/6'] [caption id="attachment_2476" align="aligncenter" width="350"] Petri Rajaniemi haastoi osallistujia miettimään kalaa ja sen brändäämistä uusin silmin.[/caption] [/vc_column][vc_column width='2/6'] [caption id="attachment_2475" align="aligncenter" width="350"] Innovaatio-ohjelmat esittelivät tuloksiaan torstaina.[/caption] [/vc_column][vc_column width='1/6'][/vc_column][/vc_row]   Osallistujien joukko oli yhtä monipuolinen kuin toimialakin: kaiken kaikkiaan mukana oli 263 alan ammattilaista. Osallistujat edustivat hyvin kattavasti kala-alan yrityksiä, tutkimusta ja muita toimialan osa-alueita. Oheisesta taulukosta näet, kuinka osallistujat jakautuivat eri tahojen kesken. [visualizer id="2455"] [vc_row][vc_column width='1/3'][blockquote text="Todella mielenkiintoisia luentoja. Antoi uusia ajatuksia, joita saa pohdiskella pidempäänkin. Kiitos niistä!" text_color="" width="" line_height="undefined" background_color="" border_color="" show_quote_icon="yes" quote_icon_color=""][/vc_column][vc_column width='1/3'][blockquote text="Tapahtuma on kehittynyt vuosi vuodelta ja kehityksen tulee jatkua. Ensi vuonna taas edellistä paremmat päivät!" text_color="" width="" line_height="undefined" background_color="" border_color="" show_quote_icon="yes" quote_icon_color=""][/vc_column][vc_column width='1/3'][blockquote text="Hyvää oli, että rinnakkaistilaisuudet oli ajoitettu siten, että pystyi osallistumaan useampaan ohjelmaan esitelmien aiheiden ja oman kiinnostuksen mukaan. " text_color="" width="" line_height="undefined" background_color="" border_color="" show_quote_icon="yes" quote_icon_color=""][/vc_column][/vc_row] Suurin osa palautteesta...

Vaikka kalentereiden vuosiluku onkin vielä 2019, on hyvä siirtää välillä katseet tulevaisuuteen ja ensi vuoden puolelle. Tärkeän joulusesongin jälkeen kulman takan häämöttää jo Kansallinen kalakeittopäivä, jota vietetään vuosittain helmikuun toisena tiistaina. Vuonna 2020 kalakeittoa syödään helmikuun 11. päivänä. Kansallinen kalakeittopäivä on hyvää vauhtia nousemassa koko kansan tuntemaksi ruokateemapäiväksi. Kannustamme erityisesti erilaisten tempausten järjestämiseen. Lounasravintoloissa kannattaa ottaa päivä viikon listan suunnittelussa huomioon, kauppiaat voivat harkita esimerkiksi kampanjoita tai reseptivihkosten jakamista. Tiesithän, että voit tilata Pro Kala ry:ltä esitteitä vain postikulujen ja viiden euron käsittelymaksun hintaan? Kalakeittopäivään sopii erityisen hyvin Makujen sinfoniaa kalakeitoissa -esite. Se, kuten kaikki muutkin Pro Kalan esitteet, ovat myös ladattavissa .pdf-muotoisina. Sesonkiajattelu on tätä päivää. Kalakeittoon sopivat erityisen hyvin esimerkiksi hauki, made ja silakka, jotka ovat sesongissa helmikuussa. Mediapankistamme ladattavissa olevasta pyydetyn kalan sesonkikalenterista näkee helposti yhdellä vilkaisulla, miten Ahti suo antejaan vuoden ympäri. Sesongit koskevat pyydettyä kalaa: esimerkiksi kasvatettua kirjolohta on saatavilla ympäri vuoden, ja se sopii keittokalaksi paremmin kuin hyvin! Sosiaalinen media on ollut suuressa osassa kalakeittopäivän suosiota. Esimerkiksi Instagramista löytyy satoja julkaisuja tunnisteella #kalakeittopäivä. Järjestätpä kalakeittopäivätempauksen virtuaalisesti tai et, somen avulla saat sille näkyvyyttä. Voit hyödyntää vapaasti somemateriaaliamme tempauksesi mainostamisessa. Tulostettavia julisteita varten on myös julkaistu pohjia, joiden avulla voit viestiä tapahtumastasi, kampanjastasi tai muusta kalakeittopäivään liittyvästä tempauksestasi. Materiaalit löydät Kalakeittopäivän sivuilta. Kalakeittoreseptejä löydät reseptipankistamme. Bouillabaissea, silakkaseljankaa vai aasialaisia makuja? Vaihtoehtoja löytyy jokaiseen makuun!...

[caption id="attachment_2441" align="alignright" width="600"] Jari Setälä on työskennellyt kala-alan parissa useita vuosikymmeniä. Kuva: Iidaliisa Pardalin[/caption] ”Olen Lukessa taloustutkijana. Pääasiallinen tehtäväni on tällä hetkellä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman arviointi ja ennakointi: seuraamme, kuinka tuloksellista ja vaikuttavaa toiminta on, tuotamme tietoa päätöksentekoprosessiin ja luomme kattavaa tilannekuvaa kalataloudesta. Suomi eroaa tässä muista EU-maista: emme tee arviointeja ainoastaan etapeittain, vaan seuranta on jatkuvaa kattaen laajasti myös kalatalouden toimintaympäristön ja politiikkavaikutusten arvioinnin. Kalastin jo lapsena vaarini kanssa. Olin jo pienenä sukumme innokkain kalamies. Suoritin aikanaan kalavesien hoitajan ammattitutkinnon sekä myös akateemiset ekonomin ja kauppatieteiden maisterin tutkinnot. Uusi kalastuslaki tuli voimaan vuonna 1983 ja se toi mukanaan alueelliset hallintoelimet, joista päädyin töihin Vaasan alueelliseen kalastuspiiriin. Hallinnossa työskennellessäni huomasin, että alalla tarvittaisiin tietoa kalan hinnanmuodostuksesta ja yleensäkin talouden ja markkinoiden toiminnasta. Kalatalous oli kasvussa, mutta kalaelinkeinojen tutkimus oli ohuella pohjalla. Vuonna 1989 minua pyydettiin silloisiin hintatukineuvotteluihin asiantuntijaksi, ja sitä kautta päädyin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle töihin. Tämän jälkeen olen tehnyt monipuolisesti kalatalouden elinkeinoja koskevia projekteja, useimmiten poikkitieteellisestä, ratkaisukeskeisestä ja arvoketjun kattavasta näkökulmasta. Näen, että koko kalan arvoketju istuu samassa veneessä: jokainen ketjun osa on riippuvainen sen muista osista. Kalan hintaan vaikuttaa paitsi jokainen ketjun osa, myös muu markkinatilanne: esimerkiksi Norjasta tuotavan lohen hinta vaikuttaa suoraan siihen, millaista hintaa kotimaisesta kalasta voidaan pyytää. Minulla on ollut aina se perusajatus, etten halua tehdä tutkimusta vain tutkimuksen takia. Työlläni pitää olla merkitys ja vaikutusta todelliseen elämään. Sen pitää olla hyödyllistä ja tarpeellista. Olen nykyisessä tehtävässäni tavallaan elinkeinoelämän, tutkimuksen ja hallinnon välissä: tuotan yrittäjille tietoa markkinoiden ja toimialan kokonaistilanteesta ja välitän hallinnolle sitä viestiä, miten asiat nähdään ja koetaan elinkeinoelämässä. Kun kaikilla on selkeä kuva siitä, missä mennään, voimme yhdessä rakentaa parempaa kalataloutta. Kalan kysyntä on ollut jo pitkään kasvussa. Se on tuplaantunut 1980-luvulta tähän päivään. Kysynnän puute ei ole ongelma, vaan saatavuus. Tuotannossa on joitakin elinkeinosta riippumattomia pullonkauloja. Kasvatetun kalan puolella tällainen on ympäristöluvitus, kalastuksessa hylkeet...

[URIS id=2412] Pro Kala ry:n 25-vuotisjuhlaa vietettiin 20.11.2019 Helsingissä Ravintola Kappelin kellarissa. Lämminhenkiseen tilaisuuteen saapui lähes sata juhlijaa nauttimaan kalaherkuista ja yhdessäolosta. Yhdistyksen varapuheenjohtaja Irja Skytén-Suominen avasi tilaisuuden. — Juhlapäivä valittiin synkkään syyskauteen tuomaan iloa ja valoa. Onhan yhdistyksen virallinen rekisteröimispäiväkin valon päivä, Lucian päivä, hän muistutti. Iltapäivän kuluessa juhlapuheita kuultiin useaan otteeseen ja eri tahoilta. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho, joka on ollut hallinnon puolelta yhteistyökumppanina koko yhdistyksen 25-vuotisen historian ajan, totesi Pro Kalan muodostuneen jo instituutioksi. Hän toivoi, että yhdistyksen logoon törmää jatkossa entistä useammin, ja väläytti, että se voisi näkyä jopa tuotteissa. Maa- ja metsätalousministeriön tervehdyksen toi osastopäällikkö Juha Niemelä. Hän kertoi näkevänsä Pro Kalan merkityksen jatkossakin tärkeänä, erityisesti kun hallitusohjelmaan kirjattua kotimaisen kalan edistämisohjelmaa aletaan jalkauttaa. Luonnonvarakeskuksessa johtajana työskentelevä Asmo Honkanen kiitteli puheessaan yhdistyksen roolia linkkinä tutkimuksen ja yrittäjien välillä. Riku Isohätälä toi juhlaan yhdistyksen perustajajäsenen, Hätälä Oy:n tervehdyksen. Isohätälä kuvaili Pro Kalaa koko toimialaa yhdistäväksi tahoksi, joka on muun muassa mahdollistanut kalatoimialaan tutustumisen monissa eri maissa ja siten oman toiminnan tarkastelemisen eri perspektiivistä. Pro Kalan järjestämiä opintomatkoja muisteli myös Länsi-Rannikon Kalan myyntipäällikkö Mikhail Saloimov, jonka mieleen oli jäänyt erityisesti matka Murmanskiin. Juhlassa oli paikalla myös useita ruokatoimittajia. Heidän tervehdyksensä yhdistykselle luovuttivat Anna-Maija Tanttu ja Marita Joutjärvi, kiittäen neljännesvuosisadan mittaisesta yhteistyöstä. Toivomme, että yhteistyömme eri tahojen kanssa jatkuu yhtä monipuolisena seuraavatkin 25 vuotta!...

[caption id="attachment_2366" align="alignright" width="600"] Antti Forsmanin työpaikka sijaitsee meren rannalla. Kuva: Iidaliisa Pardalin[/caption] "Olen lehtorina Ammattiopisto Liviaan kuuluvassa Kalatalous- ja ympäristöopistossa Paraisilla. Päädyin tähän tehtävään muutaman mutkan kautta. Jos olisin itse nuorena tiennyt tällaisesta koulusta, olisin luultavasti hakenut sinne opiskelemaan. Opiskelin biologiaa, pääaineeni oli eläinfysiologia. Päädyin silloiseen RKTL:n palvelukseen oikeastaan sattumalta, olin oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Siinä työssä tutustuin kala-alan ihmisiin ja lopulta päädyin lehtoriksi tänne. Tyypillistä työpäivää ei ole. Päätehtäväni on opettaminen, tosin itse näen sen enemmän nuorten ohjaamisena. Samaan aikaan on koulun omien tuotantotilojen ylläpitoa ja suunnittelua, paljon itseopiskelua sekä erilaisia vaihtuvia hankkeita. Tehtävänämme on auttaa kalatoimialaa: varmistamme, että heille on tarjolla osaavaa, motivoitunutta työvoimaa. Motivaatio on tärkein: alalla toimii lukuisia pienyrityksiä, joilla on kaikilla omat toimintatapansa. Valmista työntekijää on mahdoton tehdä, mutta motivoitunut tekijä oppii talon tavoille nopeasti. Toki opiskelijat oppivat myös ymmärtämään alan realiteetteja. Hakijoita alalle on vähän. Syitä on varmasti monia. Maassamme on vapaa-ajan ja omaan tarpeeseen kalastajia paljon, ja kalan kysyntä on kasvussa, mutta toimialana kalatalous on pieni. Kun uravalintoja tehdään yhdeksännellä luokalla, vaihtoehtoina on yleensä lukio tai tutut ammatillisen koulutuksen alat: sähkö-, auto- ja LVI-puoli; harva ehkä tietää, että kalatalous olisi vaihtoehto. Kysyn aina uusilta opiskelijoilta, että miksi he ovat hakeneet tähän kouluun, ja 99 prosenttia kertoo tykkäävänsä kalastaa. Kutsumus ei siis ehkä ole varsinaisesti alalle, mutta kala ja kalastus kiinnostaa: opiskelun myötä löydämme sitten jokaiselle sen kiinnostavan urapolun. Yhtä alkaa kiinnostaa vesiviljely, toista kaupallinen kalastus, kolmatta kalastusmatkailu ja niin edelleen. Kaikki, ketkä ovat tälle alalle päätyneet ja oman juttunsa löytäneet, ovat onnellisia ihmisiä. En ole tavannut ketään, joka olisi tullut kertomaan, että teki väärän valinnan tälle tielle lähtiessään. Uskon, että kalatalous on tulevaisuuden ala. Kotimainen kala on juuri sitä, mitä ruokapuolella halutaan. Alkutuotannon ongelmat on ratkaistava, ja alan näkyvyyttä ja houkuttelevuutta lisättävä. Nämä ongelmat ovat päättäjillä varmasti tiedossa, mutta tarvitaan rohkeutta päätöksentekoon. Turha ja keinotekoinen vastakkainasettelu luontoarvojen ja...

[caption id="attachment_2391" align="alignright" width="300"] Pro Kala on tuottanut vuosien varrella paljon materiaaleja opastamaan kalan käsittelyä.[/caption] Vuonna 1994 syntyi ajatus yhdistyksestä, jonka tavoitteita olisivat kalan imagon parantaminen, kalan kulutuksen lisääminen sekä saatavuuden ja käytön kehittäminen alan sisäistä yhteistyötä ja tiedottamista unohtamatta. Ajatuksesta kehittyi Kotimainen kala -yhdistys, joka on vuodesta 2000 tunnettu nimellä Pro Kala ry. Yhdistyksen perustamiskirjan allekirjoittivat Suomen Ammattikalastajaliitto, Suomen Kalakauppiasliitto ja Hätälä Oy. Suomen Ammattikalastajaliiton toimitusjohtaja Kim Jordas on tällä hetkellä Pro Kala ry:n hallituksen puheenjohtaja. Hän näkee yhdistyksen merkityksen kalatoimialalle suurena. — Kilpailu elintarvikemarkkinoilla on kovaa, ja Pro Kala vie yleisellä tasolla kalan positiivista sanaa eteenpäin. Lisäksi Pro Kala on yhdistävä lenkki elinkeinokalatalouden eri toimijoiden välillä. Yhteistyö sektoreiden välillä, kalastuksesta vesiviljelyyn ja jalostuksesta tukku- ja vähittäiskauppaan, onkin tiivistynyt merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Pro Kala on tämän lisäksi etenkin viime vuosina edistänyt kalaelinkeinojen julkisuuskuvaa, summaa Jordas. Yhdistyksen tehtävänä on ennen kaikkea ollut kalan menekinedistäminen. Pro Kala kertoo miten ja miksi syödä kalaa, oli se sitten silakkaa, kasvatettua kirjolohta tai järvikalaa. — Elinkeinokalatalouden järjestöt ovat siirtäneet kalan menekinedistämisen Pro Kalan hoidettavaksi. Tämä on resurssien käytön kannalta ollut hyvä ja tehokas ratkaisu. Kala-alan yritysten kannalta taas yleinen menekinedistäminen antaa hyvän pohjan ja taustatuen yrityskohtaiselle mainonnalle, selittää Jordas. Yhdistyksen toiminnan mahdollistavat jäsenmaksujen lisäksi eri hankkeille myönnetyt rahoitukset. — Tätä työtä ei ole voitu tehdä ilman maa- ja metsätalousministeriöltä ja EU-rahastoista saatua tukea. Lämmin kiitos siitä, Jordas kiittää. "Kala-ala tarvitsee äänitorven" Jäseninä yhdistyksessä on kala-alan yrityksiä ammattikalastajista kalakauppoihin. Yksi uusimmista jäsenistä on Brändö Lax, jo pitkään alalla toiminut kalanviljely-yritys Ahvenanmaalta. [caption id="attachment_2393" align="alignright" width="225"] Reseptien kehittäminen ja jakaminen nettisivuilla ja esitteissä on yksi yhdistyksen toiminnan kulmakivistä.[/caption] Syitä jäseneksi liittymiselle on useita. — Haluamme saada ajantasaista tietoa osallistumalla Pro Kalan tapahtumiin. Pro Kala tuottaa myös hyviä mainosmateriaaleja, joita olemme jakaneet asiakkaittemme käyttöön. Haluamme olla mukana julistamassa kotimaisen kalan ilosanomaa. Jäsenenä saamme hyötyä sidosryhmäyhteistyön muodossa sekä pääsemme osallistumaan aktiivisena käyvään keskusteluun kotimaisen kalatalouden tilasta, kertoo Brändö Laxin myyntipäällikkö Ella...

[vc_row] [vc_column width='2/3'] Merta edemmäs ei pidä lähteä kalaan, mutta joskus tutusta ympäristöstä lähteminen voi tehdä hyvää tuoden uusia näkökulmia omaan tekemiseen. Siksi Pro Kala ry onkin jo vuosien ajan järjestänyt vuosittaisia alan ammattilaisille suunnattuja opintomatkoja eri puolille maailmaa. Tällä hetkellä markkinoinnin innovaatio-ohjelma mahdollistaa matkojen ohjelmien järjestämisen. Matkat ovat aina tulleet täyteen, vaikka "ilmaisesta lounaasta" ei ole kysymys: osallistujat maksavat itse kaikki matkakulunsa. Juuri nyt opintomatkaajat ovat Irlannissa. Aiempia kohteita ovat olleet muiden muassa Puola, Hollanti, Ranska ja Turkki. – Tämä on nyt 16. matka, jonka Pro Kala ry järjestää, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Katriina Partanen. Opintomatkojen tärkein tarkoitus on saada uusia näkökulmia. Viennin tekeminen ei ole ensisijainen syy, mutta matkat palvelevat toki useaa tarkoitusta. – Matkoilla tutustutaan kansainvälisiin markkinoihin, verkostoidutaan niin ulkomaalaisten kuin muiden kotimaistenkin toimijoiden kanssa ja nähdään, miten toimialalla menetellään toisessa maassa, miten alan haasteita on ratkaistu muualla kuin meillä Suomessa, Partanen selittää. Vierailukohteita ovat olleet esimerkiksi kalanviljelylaitokset, alan tehtaat sekä erilaiset kaupan alan yritykset. – Puolassa tutustuimme Morpolin tehtaaseen, maailman suurimpaan lohen jalostamoon, joka oli suuruusluokassaan todella vaikuttava. Hollannissa näimme simpukoiden ja ostereiden kasvatusta ja miten sitä tehdään teollisessa mittakaavassa. Moskovassa erikoisuutena oli premium-tuotevalikoimiin erikoistunut myymälä, Partanen luettelee. Irlannissa ohjelmassa on paikallista osteri- ja kalankasvatusta, kalan savustamo sekä kala- ja äyriäisfestivaali, jossa käydään osterinavauksen maailmanmestaruuskilpailu. – Apunamme on aina paikallinen opas sekä alan järjestöjä ja yrittäjiä, joiden avulla ohjelma organisoidaan, Partanen selittää. Hätälä Oy:n toimitusjohtaja Riku Isohätälä on raivannut kalenteristaan tilaa syyskuun lopulta osallistuakseen Pro Kalan opintomatkalle jo toistakymmentä kertaa. – Aina näkee jotakin uutta, sekä hyvää että huonoa, ja kaikesta voi ottaa oppia. Muualla niin tuotevalikoima kuin toimintatavatkin ovat hyvin erilaisia kuin meillä Suomessa ja näiden näkeminen saa katsomaan omaakin toimintaa monesti uudella tavalla, Isohätälä kertoo. Luonnonvarakeskuksella johtajana työskentelevä Asmo Honkanen puolestaan on osallistunut jokaiselle matkalle. Hänen mukaansa matkojen parasta antia erilaisiin tuotteisiin ja toimintakulttuureihin tutustumisen lisäksi on ollut tiivis vuorovaikutus alan toimijoiden kanssa, mikä on tutkimuslaitoksessa työskentelevälle äärettömän arvokasta. Länsi-Rannikon...

[caption id="attachment_2304" align="alignright" width="300"] Kala-ala vei Emmy Karlssonin mukanaan. Kuva: Iidaliisa Pardalin[/caption] ”Aloitin kalamyyjän työt Oulun kauppahallissa Kalaliike Minna Pekurilla. Olen Turusta kotoisin, mutta opiskelin Oulussa, ja työskentelin kalaliikkeessä opiskelujen ohessa. Koulutukseni on aivan toiselta alalta, mutta päädyin jäämään kala-alalle. Turun kauppahallin Kalaliike S. Wallinissa olen työskennellyt nyt puolitoista vuotta. On siis tavallaan sattumaa, että päädyin kala-alalle, mutta siitä on tullut se oma juttu. En osaa sanoa yksittäistä tekijää siihen, miksi kala-ala vei mukanaan. Minna Pekurilla työskentely innosti ja opetti minulle niin paljon, että inspiroiva työnantaja on varmasti vaikuttanut siihen. Työ on koko ajan mielenkiintoista. Uutta tietoa tulee jatkuvasti, ja siksi koko ajan pystyy oppimaan uutta. Trendit muuttuvat ja mielenkiinto pysyy yllä. Tykkään myös ylipäätään käsitellä kalaa ja tehdä töitä käsilläni. Tyypillinen työpäivä riippuu siitä, onko aamu-, väli- vai iltavuorossa. Työpäivän pituus on kahdeksan tuntia. Myynti on päätyöni, mutta myös liikkeen yhteydessä oleva bistro työllistää ja kolmantena osa-alueena ovat tukkupuolen tilaukset. Teemme esimerkiksi annospaloja ja graavilohisiivuja vähittäiskaupoille ja ravintoloille. Aamuvuoroon kuuluu tiskin rakentaminen, jäiden levitys ja tuotteiden esillepano, illalla puolestaan tietysti purku ja siivous. Kauppahalliympäristön haasteena on täällä Turussa keskustan suuret remontit, mutta yleisestikin asiakkaat käyvät nykyään paljon isoissa marketeissa. Erikoisliikkeillä on siksi haasteena saada asiakkaat tulemaan juuri oman tuotteensa takia kauppahalliin. Alalla ylipäätään on kalastajien väheneminen tietysti iso haaste. Meillä on onneksi omat kalastajat, joilta saamme luonnonkalaa suoraan. Koko ajan saa kuitenkin lukea positiivisia uutisia ja uutta tutkimustietoa kalasta ja siitä, miten hyvä raaka-aine se on. Monet vähentävät lihan syöntiä, mutta uskon, että kalaa syönti puolestaan lisääntyy. Lähialueen kala on ekologinen valinta. Lisääntyvä tietoisuus ilmastoasioista vaikuttaa positiivisesti kalan kysyntään. Ja lisäksi se on terveellistä! Päättäjien toivoisin panostavan siihen, että kotimaista kalaa käytettäisiin julkisella puolella ja kunnallisissa palveluissa enemmän: päiväkodeissa, kouluissa, vanhainkodeissa ja niin edelleen. Toinen tärkeä asia on panostaa siihen, että rauhoitusaikoja ja alamittoja noudatetaan ja tarvittaessa sääntöjen rikkomisesta rangaistaan. Kuhan voisi kutuajaksi rauhoittaa sen...

[caption id="attachment_2256" align="alignright" width="400"] Rysän liinaus on kovaa työtä.[/caption] Pro Kala ry on tarjonnut noin vuoden ajan virkamiehille mahdollisuutta tutustua elinkeinoon paikan päällä. Tutustumiskäynnit ovat osa markkinointiohjelmaa. Viimeisin kala-alan käytäntöön tutustuja on Maa- ja metsätalousministeriön elinkeinokalatalousyksikössä EU-avustajana työskentelevä Antony Starr, joka vieraili Länsi-Rannikon Kalassa tutustuen rysäkalastukseen sekä kalajalostamon arkeen. — Vastaanotto näille vierailuille on ollut todella myönteinen, niin yritysten kuin virkamiestenkin puolelta, kertoo Pro Kala ry:n toiminnanjohtaja Katriina Partanen. — Suurin haaste on ollut aikataulujen yhteensovittaminen. Ymmärrettävästi molemmat osapuolet ovat näissä tapauksissa kiireisiä, Partanen toteaa. Starr vieraili Länsi-Rannikon Kalassa aurinkoisena päivänä kesäkuussa. Ensin oli vuorossa rysien kokeminen ja keskustelu kalastaja Reima Salosen kanssa. — Rysäkalastus perinteisenä kalastusmenetelmänä kiinnosti minua. Työn fyysisyys ehkä hieman yllätti, vaikka tiesin, että kalastajan ammatti on fyysistä, Starr sanoo. Vaikka nykyään rysäkalastuksessa käytetäänkin apuna tehokkaita imureita, joilla kala saadaan rysästä paatin kyytiin, on sitä ennen tehtävä liinaus rankkaa käsityötä. Ketju tutuksi Suomella alkoi 1.7. puoli vuotta kestävä EU-puheenjohtajuuskausi. Starr on palkattu avustamaan Elinkeinokalatalousyksikköä puheenjohtajakauden ajan. — Olen opiskellut Helsingin yliopistossa maatalousekonomiaa sekä ympäristö- ja luonnonvaraekonomiaa, joten elintarvike- ja luonnonvarakysymykset ovat aina kiinnostaneet minua. Opintoihini kuului myös paljon EU-politiikkaa, hän kertoo. Kala-ala ei ollut täysin vieras Starrille ennen EU-avustajan pestiä - hän on itsekin ollut osa kalan arvoketjua. — Päädyin lukion jälkeen kalatiskille töihin joksikin aikaa, joten kalakauppa on tullut sitä kautta tutuksi. Vierailulla hän toivoi tutustuvansa ketjuun entistä paremmin. — Minua kiinnosti saada parempi ymmärrys kotimaiseen kalatalouteen ja arvoketjuun sekä kalastajan arkeen. On ollut erityisen mielenkiintoista saada nähdä ja kokea kalatalouden arvoketju, ihan kalastajasta kauppaan asti, Starr sanoo. Ammattiylpeys vaikutti [caption id="attachment_2258" align="alignright" width="400"] Silakoita lajitellaan Länsi-Rannikon Kalassa koneellisesti koon mukaan. Oikealla Antony Starr.[/caption] Rysälle ajettaessa ja kaloja kuljettaessa kohti satamaa Starr ehti puhua pitkään Salosen kanssa alasta. Esille nousivat niin kalastajien nouseva keski-ikä kuin sukupolvenvaihdosten ongelmat. Kalastus on ammatti, joka on monelle elämäntapa - niin myös Saloselle. — Mieleeni jäi erityisesti kalastajan ammattiylpeys sekä keskustelut kalastajan kanssa. Oli hienoa nähdä sekä kalastajan...

Kalantalouden innovaatio-ohjelmien ensimmäinen kausi on päättymässä. Viiden ohjelman kokonaisuuteen kuuluu myös Pro Kalan koordinoima markkinointiohjelma. Tällä ohjelmakaudella käyttöön otettu uusi rahoitusmalli, innovaatio-ohjelmat, on turvannut niin elinkeinojen kehittämiselle kuin menekinedistämisellekin resurssit normaalia hankerahoitusta pidemmäksi aikaa. Sen ansiosta toimintaa on pystytty suunnittelemaan ja toteuttamaan pitkäjänteisemmin. Tämä on koettu kaikissa ohjelmissa hyväksi, sillä innovaatioita tuskin syntyy, jos suuri osa ajasta menee rahoituksen hankkimiseen. Myös Pro Kalassa pystytty toteuttamaan viestintää laajemmin ja osin erilaisin keinoin kuin aikaisemmin. — Kun tehdään markkinointia ja menekinedistämistä, pätevät työssä tietyt lainalaisuudet. On keinoja, jotka on keksitty jo aikoja sitten, ja jotka on havaittu hyviksi. Pyörän keksiminen uudelleen ei ole innovaatio, vaikka sitä sellaiseksi kutsuisi. Uuden kehittämistä ei tulekaan pitää itseisarvona, jos vanhassa ei ole vikaa, Pro Kala ry:n toiminnanjohtaja Katriina Partanen kertoo. — Pro Kala ry on aina ollut kalan menekinedistämisyhdistys, joten olemme aina tehneet markkinointityötä. Esimerkiksi kotisivumme ovat jo vuosien ajan tarjonneet kuluttajille kalankäsittelyohjeita, tietoa kalasta ravitsemuksessa sekä kymmenittäin herkullisia reseptejä, hän jatkaa. Ohjelman tarjoamat turvatut resurssit ovat mahdollistaneet uudenlaisen tekemisen näiden hyväksi havaittujen keinojen rinnalle. Viimeisen kahden vuoden aikana Pro Kalan tekemä ja tuottama viestintä on laajentunut tavoittaen uusia yleisöjä. Nettisivujen tarjontaa on kasvatettu: tänä vuonna sivuilla on julkaistu muun muassa suurta suosiota saaneet pyydetyn kalan sesonkikalenterit sekä kalatietovisa. Sosiaalinen media on otettu aktiiviseen käyttöön. Pro Kalan nimeä kantavan, astetta virallisemman Facebook-sivun lisäksi on perustettu kevyempi, ruokasisältöön keskittyvä Parasta evästä -sivu sekä Syödään kalaa - ryhmä, jossa kalaruoan ystävät jakavat reseptejä, ruokakuvia ja kokkausvinkkejä. Myös Instagram ja Twitter ovat ahkerassa käytössä. Sosiaalisen median ja verkostojen yhteistyön voiman näyte on Kansallinen kalakeittopäivä -teemapäivä, jonka lanseeraaminen on ollut ohjelman resurssien ansiosta mahdollista. Teemapäivä on näkynyt paitsi somessa, myös printtimediassa sekä useiden ravintoloiden listoilla ja kauppojen kalatiskeillä. Tänä vuonna tapahtuma oli MTL:n Finnish Comms Awards -kilpailussa sarjansa kolmen kärjessä. Voit lukea kalakeittopäivän onnistumisesta lisää täältä. Vuosittain järjestettävät Innovaatiopäivät ovat muodostuneet koko alan kohtaamispaikaksi ja keskustelufoorumiksi. Tapahtuman osallistujamäärä kasvanut...