Haamuverkkoja kartoitetaan ja poistetaan

Haamuverkkoja kartoitetaan ja poistetaan

Lauantaina 8. kesäkuuta ympäri maailmaa vietetään YK:n Maailman merien päivää. YK on käynnistänyt Play It Out -kampanjan, jonka tarkoitus on vähentää luontoon päätyvän muoviroskan määrää huomattavasti. Tähän liittyy myös viime vuonna käynnistynyt hanke, jonka tarkoitus on selvittää Selkämeren haamuverkkotilannetta. Hanke on Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:n koordinoima.

 

Kevyen ja joka silmästä pauloitetun ahvenverkon lyijypaulan irrottaminen on huolella tehtynä hidasta. Kuva: Markku Saiha / Paapuuri Oy

KAPYYSI- eli Kadonneet pyydykset Suomen merialueilla -hanke on Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittama, ja tilanteen kartoittamisen lisäksi sen on tarkoitus kerätä haamuverkkoja pois kalastajien kanssa yhteistyössä, kehittää pyydysten jätehuoltoa ja toimittaa haamuverkkoja kierrätettäväksi.

Haamuverkolla tarkoitetaan kalastajan menettämää pyydystä, joka on jäänyt vesistöön tai rannalle. Vielä viime vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla verkkoja tehtiin pääosin luonnonmateriaaleista, mutta kun muovi ja nailon keksittiin, yleistyivät nämä materiaalit myös kalaverkoissa. Muovin käyttö lisää pyydyksen käyttöikää ja tekee siitä kestävämmän, mutta samalla mereen päätyvät haamuverkot lisäävät merien muovikuormitusta. SYKE:n mukaan haamuverkot muodostavat kymmenesosan meriin päätyvästä muovijätteestä ja ovat siten merkittävin vedenalaisen muovijätteen laji.

Haamuverkot eivät lopeta pyydyksenä toimimista, vaikka kalastaja ei niitä enää käytäkään, jos ne ovat edelleen meressä. Kalat, hylkeet ja merilinnut voivat jäädä haamuverkkoihin kiinni. Ne häiritsevät siis paitsi luontoa myös kalastuselinkeinoa, sillä haamuverkkoon jäävä saalis jää hyödyntämättä. Ne voivat haitata myös merenkulkua.

Kapyysi-hanke alkoi viime vuonna ja se jatkuu ensi vuoteen saakka. Haamuverkoista on kansainvälisesti puhuttu paljon, mutta Suomessa ei ongelmaa ole aiemmin kartoitettu. Osana hanketta tehdään myös toimintasuunnitelma rannikkokunnille siitä, miten pyydykset voidaan kerätä kiertotalouden tarpeisiin.

Hanke keskittyy Selkämereen. Tietoa ei ole siitä, kuinka paljon haamuverkkoja on Suomen sisävesissä, tai mikä on virkistyskalastuksen osuus haamuverkkojen määrästä. Avomerialueilla verkkopyynti on käytännössä loppunut, eikä alustavien tulosten mukaan kaupallinen kalastus näytä olevan merkittävä haamuverkkojen lähde. Maihin on kuitenkin kertynyt esimerkiksi rikkoutuneita pyydyksiä.

Kesän jälkeen on luvassa tarkempia tuloksia, kun pyydyksiä kerätään yhteistyössä paikallisten ammattikalastajien kanssa.