Elintarvikevienti puhuttaa niin hallinnossa, yrityksissä kuin mediassakin. Kasvupotentiaali on huima, mutta mitä vaaditaan sen toteuttamiseksi? Itsetuntemusta, vastaa elintarvikesektorin toimialajohtaja Esa Wrang Business Finlandista.
Suomi on nyt maailmalla in. Pohjoisen villi luonto, intensiivinen kasvukausi ja puhtaat raaka-aineet vakuuttavat elintarvikeviennissä. Kokonaisuutena Suomen vienti on ollut viimeiset vuodet selvässä nousussa. Vuonna 2017 vienti kasvoi kaikkiaan 150 miljoonaa euroa. Elintarvikeviennin osuus kokonaisviennistä on 2,2 prosenttia eli 1,6 miljardia euroa. Myös suomalaisella kalataloudella nähdään vientimarkkinoilla paljon potentiaalia.
Kirjolohta, kuhaa ja mätiä maailmalle
Kala herkkänä sesonkituotteena ei ole vientiartikkeleista helpoin. Viime vuosina monet alan yritykset ovat kuitenkin ottaneet selkeän suunnan kohti vientimarkkinoita.
– Kalassa on ehdottomasti vientipotentiaalia. Suurimpana näen sen tällä hetkellä kasvatetussa kirjolohessa, kuhassa ja mätituotteissa, arvioi Business Finlandin elintarvikesektorin toimialajohtaja Esa Wrang.
Wrangin luotsaama Food From Finland -vientiohjelma auttaa elintarvikealan yrityksiä kansainvälistymään, pääsemään uusille markkinoille ja löytämään oikeat kumppanit.
Viimeaikojen suurimpina kala-alan vientionnistumisina Wrang mainitsee kirjolohen viennin aukeamisen sekä Ranskaan että Japaniin. Enemmän taas pitäisi hänen mukaansa hyödyntää mätiä vientituotteena: oikein markkinoituna ja vaikkapa lahjapakattuna mädistä voisi maailmalla saada huomattavaa lisäarvoa kotimarkkinoihin nähden.
Tärkeintä hyvien vientisuhteiden luomisessa on raaka-aineen keskeytyksettömän saatavuuden turvaaminen. Se on kuitenkin sesonkiriippuvaisella luonnonvara-alalla omanlaisensa ponnistus.
– Keskeistä olisi panostaa nimenomaan viljellyn kalan tuotantoon, jossa vientiin tarvittavien volyymien saavuttaminen on mahdollista. Myös kalan jatkojalostaminen vientiin kannattaa. Silloin on kuitenkin tiedettävä, mitä, miten ja minne jalostetaan. Esimerkiksi lämminsavutuotteet ovat maailmalla vielä melko tuntematon konsepti, kun taas kylmäsavutuotteille ja uunivalmiille tuotteille on valmiimmat markkinat, Wrang kertoo.
Kaikki markkinat eivät ole kaikille
Vientiä suunnitteleva törmää myös moniin käytännön vaatimuksiin vientiehtojen täyttämiseksi. Maasta riippuen tarvitaan erilaisia lupia, todistuksia ja laatusertifiointeja, joista kaikkien on oltava kunnossa, jotta vienti voisi toteutua.
Eviran Mikrobiologisen elintarviketurvallisuuden yksikön johtaja Thimjos Ninios näkee kaiken lähtökohtana kohdemaan tuntemuksen, sillä viennissä toimitaan aina vastaanottajan ehdoilla.
Ninios painottaa, että vienti on mahdollista kaikille, mutta kaikki markkinat eivät ole.
– Pienen yrityksen ei kannata lähteä yksin isoille markkinoille – esimerkiksi Japanissa menestyäkseen yritys joutuu todella satsaamaan markkinointiin ja tuotteistamiseen.
Juuri markkinoinnissa suomalaisyrityksillä olisikin eniten opittavaa. Esa Wrang peräänkuuluttaa yrityksiltä voimakkaampaa brändäyskulttuuria.
– Elintarvikeviennissä olisi ymmärrettävä, että tuote sinänsä ei ole ainutlaatuinen – ainoastaan brändi on. Suomella on vahva maabrändi, mutta se ei riitä: Suomi-brändin päälle on vientiyrityksessä pystyttävä rakentamaan oma puhutteleva tarina. Onneksi meillä on kala-alallakin perheyrityksiä, joissa tämä kehitys on jo hyvässä vauhdissa.
Hyvä viejä tuntee itsensä ja markkinan
Viennin peruskivet ovat lopulta yksinkertaisia – markkinan ja kulttuurin tuntemus, konseptointi ja kärsivällisyys, ennen kaikkea.
Yhdestä asiantuntijat kuitenkin varoittavat: vientiin ei kannata lähteä vain vähän kokeilemaan. Aluksi on tietenkin tunnusteltava maaperää ja tehtävä paljon taustatutkimusta, mutta kun vientipäätös on tehty, sen taakse on hankittava pitkäjänteinen strategia ja riittävät resurssit.
Tärkeimpänä edellytyksenä onnistuneelle viennille Esa Wrang näkee yrityksen itsetuntemuksen.
– Viejän on tunnettava omat vahvuutensa ja haasteensa ja rakennettava vientiä omista lähtökohdistaan. Tavoitteiden ja resurssien on oltava kirkkaina mielessä, silloin ollaan jo pitkällä.