Kalan arvoketju esittäytyy – Jarno Aaltonen, rannikkokalastaja

 

Rannikkokalastaja Jarno Aaltonen kalastaa pääasiassa lohta, siikaa ja ahventa. Kuva: Jarno Aaltosen kuva-arkistot.

”Minua voisi luonnehtia osa-aikaiseksi ammattikalastajaksi. Kesät omistan kalastukselle ja olen mahdollisimman vähän muissa hommissa, talvet toimin vakituisesti pelastuslaitoksella ensihoitajana.

Jo lapsena olin kiinnostunut kalastuksesta ja merellä liikkumisesta, ja kun sitten onnistuin änkeämään ammattikalastajien matkaan rysille, syttyi lopullisesti kipinä lajiin. Mahdollisuus tehdä harrastuksesta työ tarjoutui myöhemmällä iällä, kun kalavesiä alkoi vanhemman polven lopettaessa vapautua käyttöön. Vesien hankkiminen ilman sukurasitetta vaati kuitenkin aktiivisuutta, itse oli sopivat alueet selvitettävä ja haettava luvat vedet omistavilta kalastusosakaskunnilta.

Kalastuskaudella työpäiväni venyy helposti puoleen vuorokauteen. Kalastan ja myyn pääasiassa lohta, siikaa ja ahventa, ja toimintaan kuuluu myös pienimuotoista jalostusta. Kokonaista kalaa menee tukku- ja vähittäiskauppoihin, fileetä lounaspaikkoihin ja suoraan kuluttajille. Kalastan sesongin mukaan: aloitan jäiden lähdettyä ahvenen ja särjen verkkopyynnillä, kalastan vapusta juhannukseen rysillä lohta ja siikaa, palaan heinä- ja elokuuksi ahvenen verkkopyyntiin ja päätän kauden loppusyksystä siian rysäpyyntiin.

Kalastajan ammatissa palkitsee kalansaanti. Työhön kuuluu kuitenkin myös paljon muuta: pitkästi yli kuukausi kuluu vuodessa kaikenlaisiin kirjallisiin töihin ja selvityksiin. Suurimmat haasteet ammatissa liittyvät luonnonolosuhteiden jatkuvaan vaihteluun. Kalaa ei vain ’haeta’ mereltä, vaan nöyränä miehenä on pyydyksille lähdettävä. Luontoa ei voi ennakoida, eikä koskaan tiedä, millainen on kauden saalis ja mistä se koostuu.

Alan ennakoimattomuuden vuoksi olisi tärkeää kehittää niitä mahdollisuuksia, joihin voidaan vaikuttaa: helpottaa kalavesien saatavuutta ja ajantasaistaa lainsäädäntöä. Nykyään esimerkiksi rysäpaikkaluvat on haettava etukäteen sen sijaan, että rysän voisi joustavasti sijoittaa sinne, missä kala kunakin vuonna on. Myös hylkeiden ja merimetsojen runsastuminen asettaa paineita rysäkalastuksen kehittämiselle.

Tulevaisuus näyttää oman yritystoimintani kannalta loistavalta. Kalastan määrän sijaan laatua ja kehitän toimintaani jatkuvasti, että saan mereltä rahallisesti parhaan tuoton. Se tarkoittaa jalostukseen satsaamista. Nykyään olen osa-aikaisena alalla vähän outolintu, mutta uskon, että meissä useamman ammatin ihmisissä on kalastuksen tulevaisuus.”

 

Kalan arvoketju esittäytyy -sarjassa pääsevät ääneen kala-alan ammattilaiset, joiden muodostaman tiiviin ketjun kautta kala löytää tiensä vedestä ruokapöytään.