VEDESTÄ RUOKAPÖYTÄÄN

Tervetuloa sukeltamaan syvemmälle
kalan maailmaan!

 

Pro Kala ry julkaisee kalaruokajuttuja, toimintaansa valottavia artikkeleita, alan ammattilaisten haastatteluita ja muuta kiinnostavaa sisältöä kalaan ja kalaruokaan liittyen.

Kalatoimialalla olisi Kalafoorumin perusteella mahdollisuus profiloitua entistä paremmin ja näkyvämmin yhdeksi ilmastokriisin ratkaisuksi. Kalastus poistaa merestä ravinteita, jotka aiheuttavat meren rehevöitymistä. Kasvatetun kalan hiilijalanjälki on keskimäärin kuudennes naudan ja puolet sian ja broilerin hiilijalanjäljestä. Kalanviljelyn ravinnekuormitus on vain 1-2 prosenttia vesistöjen kokonaiskuormituksesta. Perjantaina 29. maaliskuuta 2019 kala-alan ammattilaiset kokoontuivat Holiday Club Caribiaan Kalafoorumiin, jonka aiheena oli ilmastonmuutos ja kalatoimiala. Aihe selvästi kiinnosti: ilmoittautuneita oli yli 160.

Brysselissä on kokoonnuttu 27. kertaa järjestettäville Seafood Expo Global/Seafood Processing Global -messuille 7.-9. toukokuuta. Suomi on neljättä kertaa mukana Pro Kala ry:n koordinoimana. Suomen osasto on toteutettu Food from Finland -ilmeellä, ja suomalaiset kalatuotteet herättävät kiinnostusta: Hätälä Oy:n tuotteita oli mukana Seafood Excellence Global Awards -finaalissa. Tämän vuoden messut ovat suuremmat kuin koskaan. Yrityksiä on mukana yli 2000 yhteensä 88 eri maasta. Messuvieraat ovat kala-alan ammattilaisia. Heihin kuuluu kala-alan yrittäjiä, HoReCa-alan ostajia, päivittäistavarakaupan valikoimien ammattilaisia ja maahantuojia. Suomen maaosastolla on näytteilleasettajana viisi yritystä ja esillä on silakkaa, Suomessa kasvatettua, kiertovesiviljeltyä kirjolohta sekä pidemmälle jalostettuja kalatuotteita kuten graavi- ja loimulohta sekä mäti- ja savukalamousseja.

Tänä vuonna toista kertaa järjestetty Kalakeittopäivä-tempaus keräsi helmikuun 12. päivä kalakeitolle valtavasti näkyvyyttä niin sosiaalisessa kuin perinteisessäkin mediassa. Tavoitteena oli nostaa Kalakeittopäivä entistä isomman yleisön tietoisuuteen ja luoda ruokateemapäivästä ilmiö, joka innostaa osallistumaan ja kertomaan kalakeiton nauttimisesta eteenpäin somessa. Tuloksia syntyi: sosiaalisessa mediassa potentiaalinen tavoitettavuus nousi 5,3 miljoonaan silmäpariin. Tämän vuoden kalakeittopäivän teema oli Kalakeittoa kaikista keittiöistä. Jo ennakkoon Pro Kala ry:n materiaaleissa korostettiin kalakeiton moninaisuutta: perinteisen, maitoon tehdyn lohikeiton lisäksi jaettiin reseptejä esimerkiksi aasialaistyyppiseen kalakeittoon ja ranskalaiseen bouillabaisseen.

"Se, että päädyin alalle, oli oikeastaan kohtaloni. Olen touhunnut näissä hommissa penskasta asti. Kalankasvatus oli helppo valinta: en koskaan edes miettinyt tekeväni mitään muuta. Työssäni pidän eniten vapaudesta: kukaan ei ole sanomassa, miten hommat pitäisi tehdä, eikä yksikään päivä ole samanlainen. Kesät kuluvat merellä, talvisin enemmän toimistossa. Yhtenä päivänä saatan istua palaverissa kauluspaidassa ja toisena roikkua paatilla pää alaspäin."

Suomalaisten elintavat, mieltymykset ja tavat muuttuvat vuosien kuluessa. Myös arkiruokailu on tällä hetkellä murroksessa. Mutu-tuntuman sijaan asiasta on tarjolla tutkimustietoa: Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksessa on tehty ruokatutkimusta yli 15 vuoden ajan. Arkiruokailua tutkinut Terhi Pohjanheimo kertoo, että vaikka tottumukset muuttuvat, kalalla on edelleen tärkeä merkitys suomalaisten arjessa ja ruokapöydässä.

”Aloitin työt perheyrityksessämme Hätälässä 15-vuotiaana. Käärin tehtaalla suutarinlohirullia ja pakkasin savusilakkaa. Sillä tiellä olen yhä. Hankimme, jalostamme, myymme ja markkinoimme kalaa, ja meillä on yhteistyökumppaneita ympäri Suomen. Ensimmäisten työkokemusten jälkeen kouluttautuminen kala-alalle alkoi kiinnostaa, ja kävin Simon kalatalouskoulun ja Paraisten ammattikorkeakoulun kalalinjan. Koulun jälkeen palasin perheyritykseen ja aloin työskennellä oston ja myynnin parissa. Asiakasrajapinta on aina kiinnostanut, ja nykyään toimin pitkälti myynnin, markkinoinnin ja tuotekehityksen parissa."

Helmikuun toisena tiistaina vietetään kalaruoan omaa vuotuista teemapäivää, Kansallista kalakeittopäivää. Päivän tavoitteena on innostaa koko Suomi kalasopan ääreen ja lisätä erilaisten kalakeittojen sekä niiden valmistustapojen tunnettuutta. Kalakeittopäivästä rakennetaan ilmiötä, joka kantaa kauemmaskin kuin vain yhteen päivään. Päivä auttaa kalakeiton ja sitä kautta kaiken kalaruoan näkyvyyttä ja tunnettuutta mediassa - niin sosiaalisessa kuin perinteisessäkin. Seuraa siis tunnistetta #kalakeittopäivä ja ota talteen vinkit, joiden avulla voit olla mukana luomassa kalakeittopäivästä kaikkien tuntemaa teemapäivää!

Miltä alkanut vuosi näyttää kalatoimialan eri toimijoiden vinkkelistä? Mihin tulee erityisesti kiinnittää huomiota, mitkä kysymykset kaipaavat vastauksia? Kysyimme näkemyksiä tulevalle vuodelle toimialamme alkutuotantoa edustavilta järjestöiltä. Saamissamme vastauksissa korostuu se, että monet ongelmat ovat tuttuja aiemmilta vuosilta, mutta ratkaisut ovat jääneet puolitiehen. Samaan aikaan mahdollisuuksia on nyt kenties enemmän kuin aiemmin: tulevat vaalit luovat tilaisuuden nostaa alan keskeisiä asioita julkiseen keskusteluun ja sitä kautta päätöksentekoon.

”Parasta ja pahinta kala-alan tukkuyrittämisessä ovat ennakoimattomat tilanteet, jotka muuttuvat joka hetki – olemmehan luonnon armoilla. Jokainen päivä tuo ihan uudet haasteet. Niissä haasteissa on myös yrittämisen suola: leipääntymään ei kerta kaikkiaan ehdi, kun työ ei koskaan tule valmiiksi. Tulin kala-alalle kuten moni muukin, kutsumuksesta. Lapsuuden kalastusharrastuksissa syttyi mielenkiinto kalaan, tutustuin alan ihmisiin ja päädyin oppiin kalastajille ja kalatukkuun. Kalakoulukin käytiin kesätorien välissä. Yrittämisen aloitin torikaupasta yhdessä Einiön Jyrkin kanssa. Pyöritimme rinnakkain tori- ja tukkutoimintaa, kunnes tukkupuoli alkoi tulla hallitsevaksi, eivätkä kädet enää riittäneet kaikkeen. Tänä päivänä Kalamesta keskittyy tukkukauppaan ja kalanjalostukseen."

Tutkimustulokset osoittavat, että kala on tärkeä osa terveellistä ruokavaliota, ja sen syöntiä kannattaisi lisätä nykyisestä. Kuluttajatutkimusten tulokset ovat samansuuntaisia. Jopa 75 prosenttia suomalaisista haluaisi syödä enemmän kalaa. Jouluna kannattaa ottaa vinkistä vaari ja koota vaikka koko joulupöytä kalan ympärille. Kalan myönteiset terveysvaikutukset tunnetaan hyvin. Kalan kulutuksen kasvattaminen lisää monityydyttymättömien rasvahappojen, D-vitamiinin, seleenin ja jodin saantia ruokavaliosta, mikä taas tutkitusti edistää terveyttä monin tavoin.