Lauantaina 8. kesäkuuta ympäri maailmaa vietetään YK:n Maailman merien päivää. YK on käynnistänyt Play It Out -kampanjan, jonka tarkoitus on vähentää luontoon päätyvän muoviroskan määrää huomattavasti. Tähän liittyy myös viime vuonna käynnistynyt hanke, jonka tarkoitus on selvittää Selkämeren haamuverkkotilannetta. Hanke on Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:n koordinoima.
”Työni on hyvin vaihtelevaa ja mielenkiintoista. Se, että saa olla mukana kehittämässä toimintaa, on hienoa. Haastavinta laadunvalvonnassa on pitää huolta siitä, että ne pienetkin asiat tulevat hoidetuksi: käsienpesut, kirjaukset ja niin edelleen. Ne voivat tuntua pieniltä, mutta ovat äärimäisen tärkeitä. Palkitsevinta ovat onnistumiset ja se, kun saa muutosta ja kehitystä aikaan.”
”Olen Martin Kalan tehdaspäällikkö. Martin Kala sijaitsee Turussa ja toinen Martin Kalan toimipiste Kaskisissa, jonka ostimme viime vuoden syksyllä. Siellä valmistetaan myös silakkafilettä. Molemmat toimipisteet kuuluvat Kalaneuvos-konserniin.
Martin Kala on ennen kaikkea silakkatalo: liikevaihdostamme 50 prosenttia tulee silakasta. Tuotteitamme ovat kokonaisten ja fileoitujen silakoiden lisäksi marinoidut silakat. Joulun alla valmistamme lipeäkalaa. Myös suomukalaa kulkee kauttamme kauppoihin ja tukkuihin: saamme 25 kalastajalta esimerkiksi kuhaa, ahventa, haukea ja lahnaa, jota fileeraamme ja myymme eteenpäin.”
Kalatoimialalla olisi Kalafoorumin perusteella mahdollisuus profiloitua entistä paremmin ja näkyvämmin yhdeksi ilmastokriisin ratkaisuksi. Kalastus poistaa merestä ravinteita, jotka aiheuttavat meren rehevöitymistä. Kasvatetun kalan hiilijalanjälki on keskimäärin kuudennes naudan ja puolet sian ja broilerin hiilijalanjäljestä. Kalanviljelyn ravinnekuormitus on vain 1-2 prosenttia vesistöjen kokonaiskuormituksesta.
Perjantaina 29. maaliskuuta 2019 kala-alan ammattilaiset kokoontuivat Holiday Club Caribiaan Kalafoorumiin, jonka aiheena oli ilmastonmuutos ja kalatoimiala. Aihe selvästi kiinnosti: ilmoittautuneita oli yli 160.
Brysselissä on kokoonnuttu 27. kertaa järjestettäville Seafood Expo Global/Seafood Processing Global -messuille 7.-9. toukokuuta. Suomi on neljättä kertaa mukana Pro Kala ry:n koordinoimana. Suomen osasto on toteutettu Food from Finland -ilmeellä, ja suomalaiset kalatuotteet herättävät kiinnostusta: Hätälä Oy:n tuotteita oli mukana Seafood Excellence Global Awards -finaalissa.
Tämän vuoden messut ovat suuremmat kuin koskaan. Yrityksiä on mukana yli 2000 yhteensä 88 eri maasta. Messuvieraat ovat kala-alan ammattilaisia. Heihin kuuluu kala-alan yrittäjiä, HoReCa-alan ostajia, päivittäistavarakaupan valikoimien ammattilaisia ja maahantuojia. Suomen maaosastolla on näytteilleasettajana viisi yritystä ja esillä on silakkaa, Suomessa kasvatettua, kiertovesiviljeltyä kirjolohta sekä pidemmälle jalostettuja kalatuotteita kuten graavi- ja loimulohta sekä mäti- ja savukalamousseja.
Suomalaisten elintavat, mieltymykset ja tavat muuttuvat vuosien kuluessa. Myös arkiruokailu on tällä hetkellä murroksessa. Mutu-tuntuman sijaan asiasta on tarjolla tutkimustietoa: Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksessa on tehty ruokatutkimusta yli 15 vuoden ajan. Arkiruokailua tutkinut Terhi Pohjanheimo kertoo, että vaikka tottumukset muuttuvat, kalalla on edelleen tärkeä merkitys suomalaisten arjessa ja ruokapöydässä.
”Se, että päädyin alalle, oli oikeastaan kohtaloni. Olen touhunnut näissä hommissa penskasta asti. Kalankasvatus oli helppo valinta: en koskaan edes miettinyt tekeväni mitään muuta.
Työssäni pidän eniten vapaudesta: kukaan ei ole sanomassa, miten hommat pitäisi tehdä, eikä yksikään päivä ole samanlainen. Kesät kuluvat merellä, talvisin enemmän toimistossa. Yhtenä päivänä saatan istua palaverissa kauluspaidassa ja toisena roikkua paatilla pää alaspäin.”
Miltä alkanut vuosi näyttää kalatoimialan eri toimijoiden vinkkelistä? Mihin tulee erityisesti kiinnittää huomiota, mitkä kysymykset kaipaavat vastauksia? Kysyimme näkemyksiä tulevalle vuodelle toimialamme alkutuotantoa edustavilta järjestöiltä. Saamissamme vastauksissa korostuu se, että monet ongelmat ovat tuttuja aiemmilta vuosilta, mutta ratkaisut ovat jääneet puolitiehen.
Samaan aikaan mahdollisuuksia on nyt kenties enemmän kuin aiemmin: tulevat vaalit luovat tilaisuuden nostaa alan keskeisiä asioita julkiseen keskusteluun ja sitä kautta päätöksentekoon.
Helmikuun toisena tiistaina vietetään kalaruoan omaa vuotuista teemapäivää, Kansallista kalakeittopäivää. Päivän tavoitteena on innostaa koko Suomi kalasopan ääreen ja lisätä erilaisten kalakeittojen sekä niiden valmistustapojen tunnettuutta.
Kalakeittopäivästä rakennetaan ilmiötä, joka kantaa kauemmaskin kuin vain yhteen päivään. Päivä auttaa kalakeiton ja sitä kautta kaiken kalaruoan näkyvyyttä ja tunnettuutta mediassa – niin sosiaalisessa kuin perinteisessäkin.
Seuraa siis tunnistetta #kalakeittopäivä ja ota talteen vinkit, joiden avulla voit olla mukana luomassa kalakeittopäivästä kaikkien tuntemaa teemapäivää!
”Aloitin työt perheyrityksessämme Hätälässä 15-vuotiaana. Käärin tehtaalla suutarinlohirullia ja pakkasin savusilakkaa. Sillä tiellä olen yhä. Hankimme, jalostamme, myymme ja markkinoimme kalaa, ja meillä on yhteistyökumppaneita ympäri Suomen.
Ensimmäisten työkokemusten jälkeen kouluttautuminen kala-alalle alkoi kiinnostaa, ja kävin Simon kalatalouskoulun ja Paraisten ammattikorkeakoulun kalalinjan. Koulun jälkeen palasin perheyritykseen ja aloin työskennellä oston ja myynnin parissa. Asiakasrajapinta on aina kiinnostanut, ja nykyään toimin pitkälti myynnin, markkinoinnin ja tuotekehityksen parissa.”
Kalatalouden innovaatiopäivät kokosi marraskuussa Vantaan Sokos Hotel Flamingoon yli kaksisataa kala-alan ammattilaista jakamaan ajatuksiaan ja osaamistaan koko kalan ketjun kehittämiseksi. Innovaatiopäivien järjestelyistä vastasi Pro Kalan koordinoima markkinointiohjelma. Sisällön tapahtumaan tuotti innovaatio-ohjelmien kokonaisuus. Palaute, mitä on saatu runsaasti, on ollut positiivista ja jatkoon kannustavaa. Alan ammattilaisten kohtaaminen nähdään tärkeänä ja ohjelmien tekemisestä ja tuloksista halutaan tietoa.
Tutkimustulokset osoittavat, että kala on tärkeä osa terveellistä ruokavaliota, ja sen syöntiä kannattaisi lisätä nykyisestä. Kuluttajatutkimusten tulokset ovat samansuuntaisia. Jopa 75 prosenttia suomalaisista haluaisi syödä enemmän kalaa. Jouluna kannattaa ottaa vinkistä vaari ja koota vaikka koko joulupöytä kalan ympärille.
Kalan myönteiset terveysvaikutukset tunnetaan hyvin. Kalan kulutuksen kasvattaminen lisää monityydyttymättömien rasvahappojen, D-vitamiinin, seleenin ja jodin saantia ruokavaliosta, mikä taas tutkitusti edistää terveyttä monin tavoin.