Vedestä ruokapöytään

Ammattilaiset esittäytyvät: Juhani Larjos, kalatukkuri

”Parasta ja pahinta kala-alan tukkuyrittämisessä ovat ennakoimattomat tilanteet, jotka muuttuvat joka hetki – olemmehan luonnon armoilla. Jokainen päivä tuo ihan uudet haasteet. Niissä haasteissa on myös yrittämisen suola: leipääntymään ei kerta kaikkiaan ehdi, kun työ ei koskaan tule valmiiksi.

Tulin kala-alalle kuten moni muukin, kutsumuksesta. Lapsuuden kalastusharrastuksissa syttyi mielenkiinto kalaan, tutustuin alan ihmisiin ja päädyin oppiin kalastajille ja kalatukkuun. Kalakoulukin käytiin kesätorien välissä. Yrittämisen aloitin torikaupasta yhdessä Einiön Jyrkin kanssa. Pyöritimme rinnakkain tori- ja tukkutoimintaa, kunnes tukkupuoli alkoi tulla hallitsevaksi, eivätkä kädet enää riittäneet kaikkeen. Tänä päivänä Kalamesta keskittyy tukkukauppaan ja kalanjalostukseen.”

Ammattilaiset esittäytyvät: Lilia Leps, kalanjalostaja

”En voi väittää, että olisin aina haaveillut ammatista kala-alalla. Minulla oli ravitsemusalan koulutus ja kun asuinpaikkakunnalta tarjoutui tilaisuus käyttää osaamistani kalan parissa, tartuin siihen. Sitten kala vei mennessään. Nykyään olen mieheni kanssa yrittäjänä samassa paikassa, jossa aloitin yli 20 vuotta sitten vientipäällikkönä. Myrskylän Savu Oy valmistaa savukalaa ja muita kalajalosteita, sekä toimii kalanvälittäjänä ja kalatukkuna.

Työmme ytimessä on kalan käsitteleminen. Työhön kuuluu tietenkin myös ostoa ja myyntiä. Tuotannon suunnittelu on tärkeää. Sillä varmistetaan, että ostettu ja myyty kala kohtaavat. Raaka-aineen ostot on ennakoitava pitkällä tähtäimellä, vaikka tuotemyynti lähtee aina asiakkaan akuutista tarpeesta.”

Tutkimustulokset kannustavat kotimaisen luonnonkalan tarjonnan lisäämiseen

Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen vesistöissä on paljon luonnonkalaa, jonka käyttöä elintarvikkeena olisi mahdollista turvallisesti lisätä. Kulutuksen lisäämisen edellytyksenä on kuitenkin tarjonnan lisääminen, jota hidastavat monet kalatalouselinkeinon toimintaympäristöön liittyvät haasteet. Käytön lisäämisellä olisi positiivisia vaikutuksia paitsi kansanterveyteen myös kalan kotimaisuusasteeseen ja kalataloutemme tuottavuuteen ja kannattavuuteen.

Lahnamakkaraa, nyhtösilakkaa ja kalansuomuliivatetta – uudet kalatuotteet syntyvät yrittäjien, tutkijoiden ja kuluttajien vuoropuhelussa

Kuluttajan saatavilla on nykyään ennätyksellinen määrä erilaisia elintarvikkeita. Kalalle on kysyntää, ja siihen vastaamiseksi tarvitaan uudenlaisia, helppokäyttöisiä ja kestävästi valmistettuja tuotteita. Kalatalouden innovaatio-ohjelmiin kuuluva Blue Products tarjoaa kala-alan yrityksille tuotekehityksen tueksi tutkimuksen keinot ja välittömän kuluttajapalautteen.

Ammattilaiset esittäytyvät: Mikko Pajula, kalankasvattaja

Kolmekymmentäkolme vuotta olen kasvattanut ja jalostanut kalaa Haverössä. Kaikki lähti aikanaan uteliaisuudesta: kun näki muiden ryhtyvän kokeilemaan, niin pitihän sitä itsekin.

Kalankasvatus on sesonkityötä. Joulun alla perataan joulukalat ja kesällä turistikalat. Ympäri vuoden meillä työskentelee kuudesta seitsemään vakinaista, sesonkiaikoina voi väkimäärä kasvaa jopa kolmeenkymmeneen. Minä olen yrityksen toimitusjohtaja, mutta teen kaikkia töitä johtamisesta perkuisiin ja fileoimiseen – ja jos siivooja on lomalla, niin sitten tuurataan.”

Ammattilaiset esittäytyvät: Jarno Aaltonen, rannikkokalastaja

”Kalastajan ammatissa palkitsee kalansaanti. Työhön kuuluu kuitenkin myös paljon muuta: pitkästi yli kuukausi kuluu vuodessa kaikenlaisiin kirjallisiin töihin ja selvityksiin. Suurimmat haasteet ammatissa liittyvät luonnonolosuhteiden jatkuvaan vaihteluun. Kalaa ei vain ’haeta’ mereltä, vaan nöyränä miehenä on pyydyksille lähdettävä. Luontoa ei voi ennakoida, eikä koskaan tiedä, millainen on kauden saalis ja mistä se koostuu.

Alan ennakoimattomuuden vuoksi olisi tärkeää kehittää niitä mahdollisuuksia, joihin voidaan vaikuttaa: helpottaa kalavesien saatavuutta ja ajantasaistaa lainsäädäntöä. Nykyään esimerkiksi rysäpaikkaluvat on haettava etukäteen sen sijaan, että rysän voisi joustavasti sijoittaa sinne, missä kala kunakin vuonna on. Myös hylkeiden ja merimetsojen runsastuminen asettaa paineita rysäkalastuksen kehittämiselle.”

Kala-alan yrittäjillä on vahva usko tulevaisuuteen

Kalatalous on yksi maailman vanhimmista elinkeinoista. Tänä päivänä se on osa nykyaikaista elintarviketeollisuutta, ja usko tulevaan on alalla vahva. Yrittäjän päivänä 5.9. kala-alan yrittäjät katsoivat tulevaan luottavaisin mielin ja uusin suunnitelmin.

Suomalainen vesiviljelyosaaminen kiinnostaa maailmalla

Vesiviljely on yksi maailmalla nopeimmin kasvavista ruoantuotantomuodoista. Suomalaiselle tuotantoteknologialle ja osaamiselle riittää kysyntää. Tietotaidon viennin kasvattamiseksi tarvitaan kuitenkin aktiivista markkinointia ja tiivistä yhteistyötä alan tutkimuksen kanssa.

Suomi on maailman mittakaavassa vesiviljelyosaamisen kärkijoukoissa. Se alkaa näkyä myös viennissä. Suomesta viedään maailmalle tutkimusta ja tekniikkaa, mutta myös poikasia ja kalanrehuja. Uutta vientipotentiaalia nähdään erityisesti kiertovesiteknologiassa ja laatuosaamisessa.

Ensimmäisiä suomalaisia MSC-sertifioituja silakoita odotetaan kauppoihin syksyllä

Syksyn silakka-aikaa odotellaan tänä vuonna iloisissa tunnelmissa. Silakan ja kilohailin trooli- ja rysäkalastukselle myönnettiin kesäkuussa MSC:n kestävän kalastuksen sertifikaatti. Suomen Ammattikalastajaliiton toimitusjohtaja Kim Jordas toivoo, että sertifioinnilla on positiivinen vaikutus silakan imagoon ja kulutukseen.

Kalan ketju tutuksi

Kala-alalla on monenlaisia toimijoita. Alan yrittäjät tuottavat kalan vedestä kuluttajien ruokapöytiin. Kalataloushallinnossa työskentelevät luovat edellytyksiä kalaan ja kalavaroihin perustuvien elinkeinojen toiminnalle. Osana markkinointiohjelmaa päätettiin järjestää kirjoituspöydän ääressä työtään tekeville kala-alan ammattilaisille mahdollisuus lähteä tutustumaan alan yritysten käytännön toimintaan. ”Päivä kalastajan matkassa tai vesiviljely-yrityksessä tarjoaa tilaisuuden kurkistaa kulisseihin, kuulla näkemyksiä kala-alan yrittäjien arjesta ja ehkä jopa mahdollisuuden osallistua käytännön työhön”, toteaa Pro Kalan toiminnanjohtaja Katriina Partanen.